Tekijä: Anja Hatva

Julkaistu

KORONA KUVIOINA

Käyttögrafiikkaa koronakeväältä: muistutus turvaväleistä.

Koronakevään aikana meidät on totutettu näkemään erilaisia tilastografiikoita ja karttoja. Alkuun ne olivat niitä perinteisiä: etenkin hallituksen (HUS:in) infoissa useampia erimitallisia kaavioita samassa kuvassa, täyteen tungettuja käyräviidakoita pienellä präntillä ja kirjavalla värityksellä somistettuna. Maailmankartalla saimme ihailla värien tilkkutäkkiä, josta tuskin ehti saada selvää, oltiinko maalla vai merellä. Ehkä ne oli tarkoitettu salissa oleville median edustajille. TV:stä niitä ei nähty kunnolla. Tietysti tilanteen äkillisyyskin pääsi yllättämään: asia oli tärkeämpi kuin sen kuvaukset. Poikkeuksiakin oli. YLE:n sivuille ilmestyivät päivittäiset koronatilastot grafiikkoina*. 

Jatka lukemista ”KORONA KUVIOINA”
Julkaistu

TOSI VALHETTA

Tietokonemallinnus ja robotiikka on kehittynyt huimaa vauhtia. Sitä sovelletaan sekä viihteeseen että käytännön tehtäviin monin tavoin. Jos on nähnyt Lil Miguelan* tanssivan ja laulavan, voi vakuuttua teknologian mahdollisuuksista. Valeuutiset ovatkin ottaneet innolla vastaan haasteen. Jopa ammattivalokuvaajien** on täysin mahdotonta pelkästään kuvaa katsomalla sanoa, onko se aito vai tietokoneella luotu.  Kuvien aitoutta voi kuitenkin jäljittää netissä TinEye -kuvan etsinnällä, jos ne on ”lainattu” jostakin Internetissä esiintyvästä yhteydestä.

Kasvontunnistusta käytetään jo nyt joissakin turva-tarkastuksissa, ja robottien kehittymisestä itsenäisesti ajatteleviksi olennoiksi on väläytelty uhkakuvia**. DocPointissa esitetty iHuman -haastattelukooste loi myös pelkoja siitä, että robotit voivat kääntyä ihmistä vastaan, kun/jos niille kehitetään tajunta ja itseohjautuvuus. 

Jatka lukemista ”TOSI VALHETTA”
Julkaistu

VALLAN MERKIT

Vallanhimoiset johtajat ovat aina halunneet pönkittää omaa egoa suunnitteluttamalla itselleen tunnukset tai kirjaimiston. Näin teki jo Aleksanteri Suuri hellenistisen kulttuurin levittämiseksi, sittemmin mahtava Rooma muotoili Capitalis Monumentalis-kirjaimet, jonka edelleen tunnemme antikva-tyyppisen kirjaimiston pohjana. Frankkien kuningas Kaarlo Suuri, jonka paavi myöhemmin kruunasi Rooman keisariksi, määräsi perustettavaksi schriptoriumin valmistamaan valtakunnalleen uuden kirjaimiston.*

 Adolf Hitler oli erittäin tietoinen muotoilun merkityksestä. Hakaristi ja fraktuura olivat hänen valtansa symboleita. Ja aina pieni graafikko teki likaisen työn, usein mitättömästä hinnasta. Hakaristin aihion suunnitteli Walter Heck vuonna 1929 ja sai siitä palkakseen 2,5 mk. Merkki piti suunnitteleman germaanisten riimujen pohjalta, jotka todennäköisesti olivat kuitenkin seemiläistä alunperää, ehkä foininkialaiseen kulttuuriin pohjaavaa. **

Walter Heck halusi luoda ss-merkkiin salamamaista terävyyttä. Natsit sittemmin muotoilivat merkkiä eri tavoin, mm. hakaristiksi.
Jatka lukemista ”VALLAN MERKIT”
Julkaistu

NELIKULMION LUMO

Näin kerran dokumentin, jossa Amatsonian viidakosta kotoisin olevaa alkuasukasta, sittemmin tutkijan vaimoa haastateltiin. Hän sanoi, että jos hän kertoisi kyläläisilleen, että Amerikassa kaikki istuvat paikallaan sohvalla tuijottamassa neliskulmaista laatikkoa, kukaan ei uskoisi. Mitä he sanoisivatkaan nyt, jos näkisivät ruutuun tuijottavien ihmisten kävelevän kadulla tai huristavan potkulaudoilla seisten mobiili toisessa kädessä? 

Helsingin keskustassa valtaosa ihmisistä kulkee kännykkä kädessä.
Jatka lukemista ”NELIKULMION LUMO”
Julkaistu

MISTÄ KUVITUKSEN HINTA SYNTYY

Moni varmaan ihmettelee, mikä kuvituksessa maksaa –sehän on niin hauskaa työtä ja pelkkää hupia. Niin se onkin, mutta kun sitä tekee elääkseen, näkökulma on pakosti toinen. Itsensä työllistävillä freelancereilla ei ole työnantajan maksamia työvälineitä, vakiopalkkaa, kesälomia, lounasseteleitä, tyky-toimintaa, täydennyskoulutusta eikä sosiaaliturvaa, ellei hän sitä itse pysy hankkimaan.

Kuvittajat ry teki jäsenistössään (melko suppeaksi jääneen) kyselyn, josta ilmeni mm. suoranainen ”eläkepommi”. Vastaajista 22 % ei maksa lainkaan eläke– tai työttömyysvakuutusta, koska tulot ovat niin pienet, että ne olisivat pois ruokarahoista. Jos politiikka ei muutu, heillä on odotettavissa eläkettä nykytaksojen mukaan noin 800 e / kk. Takana on kuitenkin yleensä noin 4-5 vuoden koulutus (josta jää velkaa), tai työkokemusta tästä vaativasta ammatista. Kuvittajuuden takia 12 % taiteilijoista ilmoittaa joutuneensa tinkimään jopa lasten hankinnasta. (Ks.Kuvittaja 1/2019)

Jatka lukemista ”MISTÄ KUVITUKSEN HINTA SYNTYY”
Julkaistu

LUONTO ENSIN

Kuinka monta katastrofia tarvitaan, ennenkuin päättäjät ottavat ilmastonmuutoksen todesta?

”Etenkin paikallispolitiikassa isoja päätöksiä tehdään ilman riittävää ennakkotietoa. Miten poliitikoille voitaisiin tarjota tarvittavat tiedot? Miten luonnosta puhutaan niin, ettei se ole ideologista?” kyseli tutkija Tuuli Hirvilammi Nesslingin Säätiön Ympäristödialogeja -keskustelussa.

Viime aikoina on tiedotusvälineissä kiitettävän paljon puhuttu ilmastonmuutoksesta, mutta siitä huolimatta asian kiireellisyys ei tunnu oikein menevän perille ylätasolla. Niin Trump kuin Putinkin viis veisaavat ennusteista, Xi Jinpingistä puhumattakaan. Omat päättäjämme vasta hahmottelevat Suomen uutta linjaa, mutta sielläkin keskustelu tuntuu pyörivän enemmän metsän hakkuiden määrässä kuin laadussa. Avohakkuut järkyttävät luonnon tasapainoa, ja sitä kautta hitaasti vaikuttavat niin tulevaisuuden metsien kasvuun, lajien monimuotoisuuteen kuin maisemien esteettiseen laatuunkin.

Jatka lukemista ”LUONTO ENSIN”
Julkaistu

KLASSIKKOSATUJEN TULKINTOJA


Bruno Bettelheim ei pitänyt hyvänä ajatuksena satujen kuvittamista, koska se voi haitata lapsen omien mielikuvien muodostumista. Uskoisin kuitenkin, että lasten on helpompi jatkaa kuvittelua, jos kuva antaa lähtökohdan visuaaliselle kuvittelulle. Kuinka moni pieni lapsi on nähnyt suden edes eläintarhassa? Miten hän voisi kuvitella suden, ellei kuvien avulla.

Bettelheim julkaisi kirjansa Satujen lumous jo 70-luvun puolivälissä, mutta sen sisältö on yhä ajankohtainen. Monet lastenkirjat, jotka esittelevät kilttejä mörköjä ja pelokkaita haamuja, vesittävät Bettelheimin perusidean: sadun kautta lapsi pääsee kokemaan turvallista pelkoa ja käsittelemään kulloinkin hänelle ajankohtaista ongelmaa epäsuorasti. On tärkeää erottaa hyvä pahasta, ja se konkretisoidaan sadun sankarin ja vastustajan hahmoissa; ei osoitellen, vaan antaen lapsen itse löytää oikea tulkinta.

Jatka lukemista ”KLASSIKKOSATUJEN TULKINTOJA”
Julkaistu

KUVAN AVULLA ?

Ajattelu on prosessi. Daniel Kahneman* puhuu hitaasta ja nopeasta ajattelusta, jonka pohjalta teemme päätelmiä. Nopeassa kartoitamme intuitiivisesti ympäristöä, mutta ajatteluprosessi jatkuu, ja liitämme näkemäämme tulkintoja. Kuvaa katsoessa tapahtuu mielestäni samaa, ja tulkinta on osittain verbaalista. Kun kuvaan useimmiten liittyy tekstiä, se väistämättä ohjaa kuvan katselua ja tulkintaakin.

Katselevan ihmisen taustatiedot asiasta ”tulevat mukaan kuvaan”, niinpä myös virhetulkinnat ovat mahdollisia. Tulkinnan halu on niin kova, että esimerkiksi eräässä abstraktin taiteen tulkintaan liittyvässä kokeessa* neljännes testatuista oli näkevinään tunnistettavia objekteja abstrakteissa taideteoksissa. Siksi kuvan ja tekstin yhteys kannattaa miettiä tarkoin.

Jatka lukemista ”KUVAN AVULLA ?”
Julkaistu

KUVITUS JA MIELIKUVAT

Yrittäessäni ratkaista jotakin kuvitusongelmaa huomasin usein päätyväni havaitsemisen psykologiaan. Miten kuvalla voisi ohjailla katsojan ajattelua oikeaan suuntaan tai jotenkin saavuttaa toivotun vaikutelman, mieluiten mahdollisimman nopeasti? Siitä johduin edelleen perehtymään visuaalisten mielikuvien ja ajattelun tutkimukseen.

Jatka lukemista ”KUVITUS JA MIELIKUVAT”

Julkaistu

TOISAALTA JA TOISAALTA

Helsingin Kirjamessut päättyivät. Kävijämäärät ylittivät kaikki aikaisemmat, peräti 85 600 kävijää, ja kirjoja ostettiin keskimäärin 6 kpl/vierailija. Kirjojen runsaus ilahdutti, ainakin jossain kirjoja siis vielä painetaan, kustannetaan ja ostetaan, vaikka moni tuntemani ihminen on sanonut, ettei enää hanki kirjoja kotiinsa pölyttymään. Kirjastosta niitä voi lainata ihan ilmaiseksi, mutta moniko on ajatellut, kannattaako kirjoja painaa vain kirjastoja varten, jos kukaan ei niitä osta?

Jatka lukemista ”TOISAALTA JA TOISAALTA”

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial