KLASSIKKOSATUJEN TULKINTOJA


Bruno Bettelheim ei pitänyt hyvänä ajatuksena satujen kuvittamista, koska se voi haitata lapsen omien mielikuvien muodostumista. Uskoisin kuitenkin, että lasten on helpompi jatkaa kuvittelua, jos kuva antaa lähtökohdan visuaaliselle kuvittelulle. Kuinka moni pieni lapsi on nähnyt suden edes eläintarhassa? Miten hän voisi kuvitella suden, ellei kuvien avulla.

Bettelheim julkaisi kirjansa Satujen lumous jo 70-luvun puolivälissä, mutta sen sisältö on yhä ajankohtainen. Monet lastenkirjat, jotka esittelevät kilttejä mörköjä ja pelokkaita haamuja, vesittävät Bettelheimin perusidean: sadun kautta lapsi pääsee kokemaan turvallista pelkoa ja käsittelemään kulloinkin hänelle ajankohtaista ongelmaa epäsuorasti. On tärkeää erottaa hyvä pahasta, ja se konkretisoidaan sadun sankarin ja vastustajan hahmoissa; ei osoitellen, vaan antaen lapsen itse löytää oikea tulkinta.

Jatka lukemista ”KLASSIKKOSATUJEN TULKINTOJA”

TOISAALTA JA TOISAALTA

Helsingin Kirjamessut päättyivät. Kävijämäärät ylittivät kaikki aikaisemmat, peräti 85 600 kävijää, ja kirjoja ostettiin keskimäärin 6 kpl/vierailija. Kirjojen runsaus ilahdutti, ainakin jossain kirjoja siis vielä painetaan, kustannetaan ja ostetaan, vaikka moni tuntemani ihminen on sanonut, ettei enää hanki kirjoja kotiinsa pölyttymään. Kirjastosta niitä voi lainata ihan ilmaiseksi, mutta moniko on ajatellut, kannattaako kirjoja painaa vain kirjastoja varten, jos kukaan ei niitä osta?

Jatka lukemista ”TOISAALTA JA TOISAALTA”