KORONA KUVIOINA – Anja Hatva

Käyttögrafiikkaa koronakeväältä: muistutus turvaväleistä.

Koronakevään aikana meidät on totutettu näkemään erilaisia tilastografiikoita ja karttoja. Alkuun ne olivat niitä perinteisiä: etenkin hallituksen (HUS:in) infoissa useampia erimitallisia kaavioita samassa kuvassa, täyteen tungettuja käyräviidakoita pienellä präntillä ja kirjavalla värityksellä somistettuna. Maailmankartalla saimme ihailla värien tilkkutäkkiä, josta tuskin ehti saada selvää, oltiinko maalla vai merellä. Ehkä ne oli tarkoitettu salissa oleville median edustajille. TV:stä niitä ei nähty kunnolla. Tietysti tilanteen äkillisyyskin pääsi yllättämään: asia oli tärkeämpi kuin sen kuvaukset. Poikkeuksiakin oli. YLE:n sivuille ilmestyivät päivittäiset koronatilastot grafiikkoina*.

Ne ovat selvästi ammattilaisen tekemiä: väriä on maltettu käyttää niukasti ja loogisesti, erityyppisiä grafiikoita tarkoituksen mukaan. Kun on verrattu esimerkiksi eri ikäryhmien sairastavuutta, on käytetty pystypylväitä, joiden pituuksia tiedetään** olevan helpompi verrata, koska ne lähtevät samalta ”horisonttiviivalta”. Tapausten määrä maailmassa havainnollistuu parilla silmäyksellä, kun verrataan vaakapylväiden pituutta: USA ja Brasilia johtavat. Mutta väkiluku vaihtelee paljonkin eri maissa, joten se pitäisi suhteuttaa arvioinnissa. Tämäkin on huomioitu YLE:n grafiikoissa, joissa voi katsoa myös lukemat Euroopassa 100 000 asukasta kohti ja maailmalla miljoonaa asukasta kohti.

*Vaakapylväiköt havainnollistavat* taudin määrällistä esiintyvyyttä Pohjoismaissa nopealla silmäyksellä. Silloin verrataan etäisyyden mukaan lähtöviivalta. Islannissa oli vähiten tilastoituja tartuntatapauksia…

…mutta väkilukuun nähden tilanne osoittautuukin suhteellisesti vaarallisemmaksi Islannissa kuin Suomessa, Norjassa ja Tanskassa, koska tartuntoja on todennäköisesti tiheämmässä. (Grafiikat: YLE, Korona lukuina)

Esimerkiksi pohjoismaista Islannissa on paras tilanne, mutta alle 365000 väkilukuun suhteutettuna tilanne kääntyykin niin, että maa on toiseksi saastunein Ruotsin jälkeen tällä hetkellä. Maailman 10:n päivän tilastossa kärkeen ponnahtaa suhteellisessa vertailussa tällä hetkellä esimerkiksi Belize, jossa väkeä on kuitenkin alle 400000. Tämän voisi vielä kertoa alaviitteessä silloin, kun maailman tilastot suhteutetaan miljoonaa asukasta kohti.

Joissakin maissa on todettu lähinnä vakavampia tautitapauksia ja joissakin laajemman seulonnan kautta myös runsaasti lieväoireisia tautitapauksia. Seurantajärjestelmissä, testausmäärissä ja raportoinnissa voi olla merkittäviä eroja. Tästä päästäänkin siihen, että visualisoinneilla voidaan korostaa asioita tai manipuloida vaikutelmaa***.

Tilannetta voi seurata myös 10 viime päivän osalta, tällä kertaa verrataan kaltevuuskulman mukaan, mikä on vaikeaa määrällisessä arvioinnissa***. Saastunein maa on esitetty suurimmassa kuutiossa. Tilanne näyttää seesteiseltä. *(Grafiikat: YLE, Korona lukuina)*

Mutta jos esimerkiksi Ruotsin ja Suomen ”laatikot” olisivat samankoruiset, punaisen janan ”rimakorkeuden” ero tulisi entistä ilmeisemmäksi. Ja jos vaaka-akselia kavennettaisiin (kuten alemmassa grafiikassa), kaltevuuskulman ero tulisi vähän enemmän näkyviin. (Piirrokset: Anja Hatva)

Väreistä
Esimerkiksi väreillä voidaan koodata tietoa****. Maailmassa on noin 200 maata, joten niiden erottelu värein on vaikeaa. Jos sensijaanluodaan katsausta eri maiden koronatilanteeseen, maiden ääriviivat + nimet riittävät ja koronan levinneisyyden vaikeusastetta voi kuvata värin tummuusasteen muutoksilla. Vesialueet olemme tottuneet näkemään sinisenä, jolloin maanosat hahmottuvat selvimmin. Allaolevan kartan lähikuvassa kartan hahmottaminen voisi olla helpompaa, jos väritys olisi toisin päin?

Yleiskuvaa maailmasta on selkeytetty värin tummuusasteen muutoksilla. Kartta on interaktiivinen niin, että kunkin maan tarkempia lukuja voi selata näpäyttämällä alueita. (WHO)

Jos taas halutaan näyttää taudin esiintyvyyttä yleisemmin, eri kokoiset ympyrät kuvaavat tautipesäkkeitä riittävästi (ks. alla). Kuva kokonaistilanteesta syntyy muutamalla silmäyksellä. Pylväskaaviolla on helpointa arvioida tarkkoja määriä, sillä aivot eivät osaa arvioida pinta-aloja (kuten ympyröiden) tarkasti – itseasiassa niitäkin arvioidaan korkeuden mukaan**.

Pahimmat tautipesäkkeet näkyvät yleissilmäyksellä, jos tarkkoja lukuja emme tarvitse. (Tieto: John Hopkins CSSE, lähde: verkkouutiset.fi)

Tilastojen arvioinnissa pitäisi siis ottaa huomioon monia muitakin seikkoja, mm seurantajärjestelmissä, testausmäärissä ja raportoinnissa voi olla suuria eroja. Alueellisia eroja maan sisällä voi olla paljonkin, ja maan koko, vauraus, koulutustaso ja asukastiheys voivat vaikuttaa taudin leviämiseen. Se tekee kokonaistilanteen arvioinnista vaikeaa kaltaiselleni maallikolle. Lohtua sain lukiessani venäläisen, entisen ylioppilaan Raskolnikovin***** mietteitä lähes parin sadan vuoden takaa Rikos ja rangaistus -romaanissa:

”Prosenttimäärä! Onpa niillä oivat sanaset: niin rauhoittavan tieteelliset. Kun on kerran sanottu: prosenttimäärä, niin mitäpä syytä olisi enää olla huolissaan? Jos sana sattuisi olemaan toisenlainen, silloin… silloin saattaisi ehkä olla enemmän levottomuuden syytä…!

___

*YLE / uutiset / Korona lukuina

** Cairo, Alberto 2013: The functional art. An introduction to information graphics and visualization. New Riders, USA

***Cleveland W. S. and McHill R. 1985: Graphical Perception and Graphical Methods for Analyzing Scientifc Data. Science, vol. 229. (Referoin suomeksi tätä tutkimusta kirjassa Kuva, hyvä renki, huono isäntä, 1987)

****Koponen, J., Hildén, J. ja Vapaasalo, T. 2016: Tieto näkyväksi –informaatiomuotoilun perusteet. Aalto ARTS Books. Helsinki

*****F.M. Dostojevski: Rikos ja rangaistus. 1866 (WSOY, Suom. J.A. Hollo)

Jaa juttu: